Citteeh of lööv

Täällä ne mamman pikku apinat vaan olla köllöttelee vuoden ekana päivänä punkassa, vaikka ollaan oikein euroopan ihmemaassa. Suttuiset simmut aukenivat melkoisen hitaasti, mutta lopulta liikkeelle päästiin mikrolasagnen, voileipien ja rautaisen kurin turvin. Tuttuja reittejä pitkin tallailtiin Republiquen metrosteissille, josta hypättiin Chateletiin menevään vaunuun. Pian oltiinkin jo Seinen rannalla hämmästelemässä.



Käytiin oikopäätä vilkaisemassa josko Quasimodo olisi huudeilla, mutta ilmeisesti tammikuun eka on kellonsoittajien vapaapäivä, joten todettiin vaan turrejen meri Notre Damen pihassa. Notre Damelta aloitettiin pakollinen murhamarssi kohti Louvrea, elikkäs tällä kertaa painellaan länteen. Louvren pyramidit saivat retkueessa aikaan perusnillityksen ja nälkä/pissa/jano/kakka - hädästä johtuvan valituksen. Vaihdettiin hieman suuntaa ja kilsan tai parin jälkeen tauko-brasserie löytyikin. Pysähdys oli helpottava mutta kallis, kaksi kahvia ja kaksi kaakaota, yhteensä 18,80€. Jeesus, kyllä kuseminen maksaa. Vessat olivat vähälukuiset ja pitkäjonoiset. Tästä voidaan tulla siihen johjtopäätökseen, että ranskalaiskuppila jonka nimessä on "3" tai "Trois" on paska. Kaffella istuessa Mimosakin saatiin yhytettyä matkapuhelinverkon kautta ja kävi ilmi että neiti on palannut CDG:lle ja lento Argentiinaan lähtee vasta kello 23.05. Suunnaksi siis Gare Du Nord.



Gare du Nordille saavuttiin ennen Miimiä, joten aloitettiin ruokapaikan metsästys. Sellainen löytyikin melkoisen nopeasti, valittiin steissin viereinen Hippopotamus. Palattiin asemalle venailemaan Helsinki - Pariisi välin most frequent flyeria ja koettiin jälleen uusi attentaatti. Käsienlämmittelytolpalle tuli denojen kunkku, yks-silmä pate. Sillä oli kolme pulloa ja kaks röökiä. Beat that karhupuiston väki! Miimikin tuli.

Heitettiin pihvit huiviin hipporaflassa ja ekaa kertaa kaikki sai mitä halusi, eikä kovin pahasti pettynytkään. Voittaa viemärikalakeiton satanolla. Todettiin aikaa olevan reilusti, joten lähdettiin vielä hetkeksi Pigallen hulinaan ottamaan turrekuvat Moulin Rougen edessä. Kävelymatka oli rattoisa ja pian sitä venailtiin metroa varmasti euroopan kuumimmalla metroasemalla Barbes Rochechouartilla, jokaisella Algerialaisella siirtolaisella oli joku hustle päälle, myynnissä skumppaa, röökii, kirjoja, hattuja ja kaikkee perseestä perämoottoriin. Jäätiin pois Pigallessa, tsuppailtiin pornokauppojen ja revyy-puotien läpi kohti punaista myllyä, tsekattiin esitysten hinnat ja räpsittiin fotot. Hinnat alkaen 89 euroa. Paikalla oli väkeä kuin Padasjoen sahtimarkkinoilla, joten käynnistettiin evakuoituminen väljemmille vesille. Blanchen asemalta hypättiin kakkosmetroon ja ajettiin La Chapelleen. Zääzää ja Laalaa jatkoivat kuitenkin jo hotellillepotellille, koska heidän kurkuissaan pesii basiliskoja ja muita inhoja flunssaoireita.



Miimi saatiin junaan kohti lentoasemaa ja duo Ville ja Jiikku joutuivat pariisissa asuvan suomalaismimmin kyselytunnin kohteeksi. Kun riittävän tarkka selostus asuinpaikoista, matkareiteistä ja sukuhistoriasta oli naiselle annettu saimme luvan jatkaa matkaa. Skujailtiin metrolla Chaps Elyseelle riemukaarta katsomaan. Käytiimpä matkalla kolmessa autonäyttelyssäkin. Tuoreimmat pösöt, rellut ja tojotat on nyt koeistuttu. Omituista. Räpsittiin vielä fotograafit riemukaaresta ja aloitettiin vaellus kohti kotihotlaa. Iltapalaakin haettiin, jonka jölkeen elbattin ja katsottiin eläviä kuvia televiisio-aparaatista. Sitten pakattiin laukut ja alettiin ottamaaan zeettoria kalloonpalloon.